Laki uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä, eli Jakeluvelvoitelaki, tuli voimaan 1.1.2008. En tiiä oliko laki vuonna 2010 sellaisessa muodossa et ongelman olisi pitänyt olla ilmeinen.
Sähköbussit aloitti (jonkun bussifanin nettisivun mukaan) vuonna 2012, vois olettaa et viimeistään silloin olis ollu hyvä aika pohtia mihin tekniikkaan bonukset laittaa. Kun vuonna 2018 oli vasta 10 sähköbussia.
Nekin toimii joidenkin sääntöjen puitteissa, ne määrittelee milloin ja mihin ne voi puuttua.
Valtion budjetti on poliittinen päätös, sen tehneet kantaa siitä poliittisen vastuun. Vasta jos budjettia ei noudateta tai jos siihen liittyy jotain lainvastaista, VTV:llä voi olla syy tutkia sitä. Tämä keikka ei sinänsä liity rahankäyttöön, vaan siihen onko jätetty ilmoitus Avoimuusrekisteriin tekemättä, vaikka olisi pitänyt tehdä.
Tommosia isoja tarroja joskus irrottaneena voin ymmärtää miks joku jätti ne paikoilleen. Ne voi lähteä kämmenen kokoisina paloina ja sit siihen menee koko päivä.
Joku noista kuvista olis kyl hieno muistutus monelle et puljun logot pitää irrottaa kamoista jotka lähtee kiertoon.
Yhteiskunnan toimivuus vaatii toimivaa taloutta, jonka edellytys on et talous ei ole kuralla, kuten se nyt on. Talouskasvun vaikutus näkyy parantuneena työllisyytenä ja verotuloina, joista voidaan maksaa palveluita. Heikentyvä talous vie töitä ja verotuloja.
Nää on ison kuvan vaikutuksia, ne ei välttämättä näy kullekin samalla tavalla. Ittellä on käyny usein niin et juuri huonon talouden aikaan oon sattunu oleen töissä kiireellisessä hommassa, enkä oo omin havainnu talouden vaikutusta. Mut, oon myös ollu työttömänä huonon talouden aikaan ja silloin oli ihan selvää et työllistyminen on hankalampaa. Joten, vaikka uutisella ei olis niinkään pers.koht vaikutusta, monelle kanssaeläjälle tilanteen parantuminen voi olla paremman alku.
Ongelma on enemmänkin se että väärinkäytön mahdollistavaa dataa voidaan yleensäkään kerätä. Väärinkäyttö voi sitten tapahtua Palantirin tai jonkun muun softalla tai ilman softaakin. Se että se data on olemassa, on se perusongelma.
Olemassa olevan datan käyttöön liittyy rajoituksia, mutta kuten on jo nähty, rajoitukset on lähinnä tilapäisiä. Jos dataa pidetään arvokkaana, sen käytön rajoitusten heikentämiselle löytyy varmasti hienoja tunteisiin vetäviä syitä.
Joten, ainoa todellisuudessa toimiva tapa rajoittaa datan kyseenalaista käyttöä tai väärinkäyttöä, on pitää huoli ettei dataa ole olemassa ollenkaan tai että edes se ei ole olemassa keskitetysti. Passinkin tapauksessa, sormenjälki tai kuva voidaan kirjoittaa passin muistiin ilman että se on kirjoittamisen jälkeen olemassa missään muualla.
No, ehkä nyt sit päästään tässä eteenpäin. Sit jää korjattavaksi enää väestöllinen huoltosuhde, hyvinvointialueiden määrä, maanpuolustus, asumisen hinta ja kriisiajan omavaraisuus / varmuusvarastointi.
Hesarin artikkelin mukaan ratkaisun teki kesähessu, eli tuomariharjoittelija.
Helsingin käräjäoikeuden poikkeuksellisen ratkaisun teki käräjänotaari eli tuomariharjoittelija. Käräjänotaarit ovat tuomioistuinharjoittelua suorittavia oikeustieteen maistereita.
Ja myös että syyttäjä on ilmoittanut tyytymättömyytensä.
Syyttäjä on ilmoittanut olevansa tyytymätön tuomioon. Asian käsittely saattaa siten jatkua vielä hovioikeudessa.
Tässä tuoksahtaa myös sisäinen peli sekä käräjäoikeudessa että poliisissa. Oikeus antoi poikkeuksellisen tuomion harjoittelijan suulla ja Voiman artikkelin mukaan poliisi oli käynyt oikeudessa selittämässä mitä sattuu.
Koska mielenosoituksesta ei ollut edes väitetty aiheutuneen kokoontumislain mielenosoituksen päättämiseksi edellyttämää välitöntä haittaa tai olleen olennaisesti lainvastainen, poliisin antama poistumiskäsky ei ole ollut sen toimivallan rajoissa.
Se paljastui laittomaksi vasta tällä päätöksellä. Jos pamfletti olis vaan makanu jonkun nettisivun uumenissa, Räsänen ei olis saanu mitään tuomiota. Mut se uudelleenjulkaisi pamflettinsa kun koko touhu alko, se uudelleenjulkaisu oli se rikos, mistä se nyt sai tuomion.
Ydinaseilla kasvatetaan panoksia, eli sodassa pitää verrata mahdollisia hyötyjä riskeihin. Kun ollaan geopolitiikan puolella, hyötyihin ei oikein voi vaikuttaa, koska se maapläntti on se palkinto, joten pitää vaikuttaa riskeihin. Jos riskit on liian suuret, sota jää käymättä. Koska ydinaseet on merkittävin riskiä lisäävä tekijä, niiden pitää olla pohdinnoissa mukana.
Euroopan virhe oli yrittää korvata riskin nosto luomalla lisää hyötyä kaupan muodossa. Vaikka kauppa voi olla lyhytaikaisesti merkittävä asia, nää geopolitiikkafanit katsoo minkälaiseksi ne vois saada maailman näyttämään 50 tai 100 vuoden kuluttua. Silloin se naapurin maapläntti on se pysyvä asia ja kaupankäynti tilapäinen.
Jos ydinaseet on jo täällä, niitä ei tarvitse kuljettaa tänne. Jos niiden kanssa harjoitellaan, niiden käyttäminen onnistuu varmemmin. Molemmat on asia jonka mahdollinen hyökkääjä joutuu ottamaan huomioon. Vaikka itse aseet olis jonkun muun, oletus on et se on yksi niistä liittolaisista joiden kanssa meillä on sama suunnitelma.
Ennaltaehkäisevä isku on vähän ihmeellinen, koska eihän se ole ennaltaehkäisevä isku, vaan ydinsodan ensimmäinen isku. Sen tekijä odottanee että siihen vastataan jollain tavalla. Toimivan ennaltaenkäisevän iskun todennäköisyys laskee kun ydinaseet on mahdollisimman laajalla alueella. Ennaltaehkäisevän iskijän pitäisi pystyä ohittamaan kaikkien niiden alueiden ilmapuolustus ja jos joku alue jää ilman, ne voi alkaa samointein näin aloitetun ydinsodan ensimmäiseen vastaiskuun.
Puhumattakaan siitä et jos alue, jossa ydinaseet voi olla, on edes Euroopan kokoinen, millään maalla ei ole koko sen alueen kattamiseen riittävää iskukykyä, niiden pitäisi tietää etukäteen missä aseet kulloinkin tulee olemaan, koska ydinaseillakin on joku matka-aika ja koostaan huolimatta Euroopan pinta-alaan verrattuna rajallinen teho.
Ydinaseet, kun tollaseen tilanteeseen asti on jo päästy, on mahdollisimman hyvässä jemmassa. Jos Venäjä lähtee ennaltaehkäisevään, ne ei voi välttämättä tuhota kaikkia ydinaseita ja ne joka tapauksessa joutuu pärjäämään mahdollisen vastaiskun kanssa. Eikä todellisudessa mikään estä Venäjää käyttämästä ydinasetta jotain maata vastaan, vaikka sillä maalla ei niitä oliskaan. Jos homma menee ydinaseiluksi, Venäjä varmasti tarjoaa nittä kaikille vihollisilleen, siksi niitä on niillä niin monta. Se määrä on täysin ylimitoitettu mitään järkevää toimintaa silmälläpitäen. Mut se on kans totta että ydinaseen käyttäminen ei tarkoita automaattisesti vastaiskua.
Veikkaan että ajoitus on enemmän kiinni muista asioista kuin juuri ydinaseen tilasta. Eli isoimpana syynä on se että Israelissa ja Yhdysvalloissa on johto, joka tämän pystyy poliittisesti tekemään. Vaikee uskoo et kukaan väittäisi että Iranin ydinase ei olisi merkittävä alueellinen tai jopa globaali ongelma. Iran itte hölmöili roikottamalla ydinasetta uhkana, siinä missä vaikka Pohjois-Korea, Intia ja Pakistan vaan rakensi sen.
Iranin rikastetun uraanin olemassaolo on Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA:n varmistama. Eli on hyvinkin eritasoinen todennäköisyys että uhka on olemassa, kuin mitä Saddamin joukkotuhoaseilla oli. Joskin tätä artikkelia ei kannata lukea jos haluaa ajatella ettei niitä ollut ollenkaan.
Terrorismi tuskin koskaan loppuu siellä, välillä voi olla rauhallisempaa, välillä on taas tämmöstä. Mut siihen varmasti on mahdollista vaikuttaa et miten rauhassa ja millasella kalustolla terroristiryhmät saa toimia. Maita, jotka toimittaa niille isoja aseita ei ole kovin montaa, ja Iran on merkittävin. Puhumattakaan siitä että Iran toimittaa aseita Venäjälle, joka sit ampuu ne Ukrainaan. Hyökkäys Iraniin vois olla jonkun mielestä jo sen perusteella ihan hyväksyttävä toimi.
Terrorismin tukemisen vähentäminen, kukaan ei varmaan kuvittele et terrorismi vähenee, mut tarjolla voi olla Iranin tuen vähentäminen. Joka olis merkittävä muutos, koska Iran toimittaa esim. meriohjuksia Jemenin Hutheille, jotka sit ampuu ne Punaisellamerellä seilaaviin laivoihin. Samoin Iran toimittaa ohjuksia Hizbollahille, joka ampuu ne ihmisten koteihin. Muutenkin Iran on globaalisti merkittävä terrorismin tukija. Terroristit tuskin katoaa, mut terroristiryhmien kyvyt vois vähentyä.
Tilanne on mitä on, menneisyyden virheet ei tarkoita sitä et terroristivaltiolle voi antaa ydinaseen. Se olis liian myöhäistä korjata sit kun Lähi-Itä kasvaa sieniä. Joku määrä pohdintaa vois tarjota jonkun muun ratkaisun Iranin ydinasekyvyille, mut sellaista ei nyt näytä olevan tarjolla, vaihtoehdot näyttää olevan joko se et ei tehdä mitään tai tehdään tätä. Noista kahdesta tämä on parempi vaihtoehto, vaikka se ei kovin hyvä oliskaan laajemmassa kuvassa.
Sodan jälkeisen yhteiskunnan tilan määrittelee ensisijaisesti sotaa edeltäneen yhteiskunnan tila. Jos yhteiskunta ennen sotaa oli toimiva, eli siellä oli toimiva talous, lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta, se sodan jälkeenkin on yleensä toimiva yhteiskunta. Riippuen maasta mihin Yhdysvallat on "vienyt demokratiaa", ne on yleensä jatkaneet samalla tasolla kuin ne oli ennen vientiä, mut eri johdon alla.
Esimerkkeinä voi ottaa vaikka Saksan ja Japanin, molemmat oli toimivia yhteiskuntia ennen sotaa, ja sodan jälkeen ne oli taas toimivia yhteiskuntia. Valtaapitävät vaihtui, ja ne rakensi maansa takaisin kuntoon. Sit on niitä maita mitkä ei toiminu ennen sotaa ja sodan jälkeen on uudet heput ratissa ja toimimattomuus jatkuu.
Kumpaan leiriin Iran sit kuuluu? Oma arvaus on et ne ainakin yrittää vallankaappausta, nykyhallintoon tyytymättömien osuus on 70-80% kansasta. Mut valtaapitävät on uskonnollisia fanaatikkoja, se yhtälö vois tarkoittaa pitkää sisällisotaa. Sisällissota tuhoaa yhteiskuntaa tavalla, joka olis ulkopuoliselle hyökkääjälle vaikeaa saada aikaan.
Mut, ne on jo itse tuhonneet yhteiskuntansa vallankäytön yhden sukupolven pituisella uskonnollisella vallalla. Eli vaikka vallankaappaus päätyisi enemmistön voittoon, niiltä puuttuisi yhä ne riippumattomat instituutiot jolla maa pidetään pyörimässä. Vois olla ihan mahdollista et sinne lopulta tulee joku muu uskonnollinen johto, koska niillä ei enää ole järjestelmää, missä maallinen johto voisi toimia.
Iranin rajojen ulkopuolella tärkeintä on saada Iranin ydinaseohjelma ja tuki terrorismille päättymään. Iranin naapureita ei varmaan niin kiinnosta mikä hallinto siellä on, kuhan niiden ongelmat pysyy rajojen sisällä. Kiina, toisaalta, voi olla hyvinkin kiinnostunut Iranin tulevaisuudesta, koska Iran on toimittanut Kiinalle öljyä. Joten, yksi arvaus voisi olla et Iranin ydinaseohjelma tuhotaan, Iranin tukemien terroristiryhmien tuki häiriintyy, ja Kiina on osa Iranin tulevaisuutta, riippumatta minkälainen hallinto Iraniin lopulta tulee.
Silloisen pankkikortin ja digieuron eroa on käsitelty tuossa artikkelissakin. Pankkikortin varat oli ennen käyttöä tilillä, digieuron varat pitää siirtää ensin pois tililtä appiin. Pankit on huolissaan, koska digieurot ei ole niiden taseissa, siksi sen määrään tulee joku rajoitus.
Puhelinriski on myös sitä että siinä voi olla yhteysongelma. Jonka ei pitäisi estää jo apissa olevien varojen käyttöä. Mut silloin koko kriisin ajan tarvittavat varat pitäis olla jo valmiiksi siellä. Vaikka internetin varmaan saa tavalla tai toisella käyttöön, apillakin on joku infra, jonka pitäisi toimia et appiin saa lisättyä varoja.
Automaattia voi käyttää ennen häiriötä, käteinen on jo nyt osa varautumista. Käyttö onnistuu vaikka kynttilän valossa. Kolikotkin kelpaa maksuksi, kauppa voi jopa tarvita niitä.
Kriisitoiminnot on vaan sellaisia et jos niitä ei testailla koko ajan, ne hajoaa kun niitä tarvitaan. Digikäteinen söisi juurikin käteisen kannattavuutta ja jos laajan häiriön seurauksena pitäisi käyttää käteistä jonkin aikaa, se voisi olla jo hajalla. Nyt käteistä käytetään 5% luokkaa, se tarkoittaa että se kelpaa kaupoissa ja myyjät ei ihmettele miksi joku tarjoo niille nenäliinaa. Mut jos käteinen menee lähelle nolla, kaupat ei välttämättä edes ota sitä enää vastaan ja sit se ei enää ole edes kriisinaikainen maksutapa.
Digieuro tulee olemaan käteistä digitaalisessa muodossa. Se kuuluu Euroopan keskuspankin (EKP) taseeseen. Digieuro ei korvaa perinteistä käteistä.
Luottokortteja digieuro ei korvaa, koska se on käteistä.
Eli meillä tulisi silloin olemaan käteistä ja digikäteistä, sekä maksukortteja ja lluottokortteja. Ton tarve olisi helpompi ymmärtää, jos se korvaisi maksukortin, koska sillä on juurikin noita geopoliittisia riskejä. Käteisellä ei ole samanlaisia riskejä. Mut, koska digikäteinen asuu esim. puhelimessa, se saa seurakseen puhelimen jo nyt olemassa olevat riskit ja ne mitä tulee kun puhelimessa on käteistä.
Meillähän oli aikoinaan kotimainen pankkikortti, eli maksukorttijärjestelmä, mutta muistaakseni se loppui juurikin EU:n takia ja saatiin mastervisat tilalle.
Vois meilläkin olla aika savotta edessä, jos pitäis saada käyttäjät luopumaan 365:sta. Eikä pelkästään tiedostomuodon takia, varmaan ensisijaisesti koska sen yhteistyötoiminnot on niin hyviä. Mut sit meidän ylläpitämissä verkon laitteissa ja palvelimissa päätökset on helpompia, koska asiakkaalle myyty tuote ei ole erilainen vain koska joku avoimella korvattavissa oleva tuote on jätetty pois.
Veikkaan et tilanne on samankaltainen laajemminkin, ne mihin asiakas suoraan koskee on hankalia vaihtaa toiseen. Ja ne mitkä vaan tekee jotain piilossa katseilta on ihan mahdollisia vaihtaa, jos ei jo ole.
Avoin lähdekoodi toimii vähän vaihtelevasti, siinä missä vaikka käyttöjärjestelmissä on suoranaista runsaudenpulaa, ihan tavallisissa toimisto-ohjelmissa on vajetta, puhumattakaan erikoisohjelmista. Käyttöjärjestelmä on toki tärkeä, mut sen päällä pitäis saada pyöritettyä sit sitä toimeen liittyvää ohjelmistoa. Tilanne toki paranee koko ajan, varsinkin selaimessa pyörivät sovellukset avaa kaikenlaisia ovia sille missä selain pyörii. Mut selaimen päällä ei kovin laajaa valikoimaa ohjelmia voi pyörittää.
Riippumattomuus on varmasti nyt eri tavalla esillä kuin aiemmin, mut ei oo ainakaan omilta asiakkailta omaan korvaan asti tullu siitä kumpuavia huolia. Jos ei oo huolia, ei oikein ole syytä keksiä ratkaisuita. Valtiotasolla vastuut on isommat, ni voi ajatella et siellä ongelma on enemmän edessä.
Laki uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä, eli Jakeluvelvoitelaki, tuli voimaan 1.1.2008. En tiiä oliko laki vuonna 2010 sellaisessa muodossa et ongelman olisi pitänyt olla ilmeinen.
Sähköbussit aloitti (jonkun bussifanin nettisivun mukaan) vuonna 2012, vois olettaa et viimeistään silloin olis ollu hyvä aika pohtia mihin tekniikkaan bonukset laittaa. Kun vuonna 2018 oli vasta 10 sähköbussia.
Nekin toimii joidenkin sääntöjen puitteissa, ne määrittelee milloin ja mihin ne voi puuttua.
Valtion budjetti on poliittinen päätös, sen tehneet kantaa siitä poliittisen vastuun. Vasta jos budjettia ei noudateta tai jos siihen liittyy jotain lainvastaista, VTV:llä voi olla syy tutkia sitä. Tämä keikka ei sinänsä liity rahankäyttöön, vaan siihen onko jätetty ilmoitus Avoimuusrekisteriin tekemättä, vaikka olisi pitänyt tehdä.
Tommosia isoja tarroja joskus irrottaneena voin ymmärtää miks joku jätti ne paikoilleen. Ne voi lähteä kämmenen kokoisina paloina ja sit siihen menee koko päivä.
Joku noista kuvista olis kyl hieno muistutus monelle et puljun logot pitää irrottaa kamoista jotka lähtee kiertoon.
Yhteiskunnan toimivuus vaatii toimivaa taloutta, jonka edellytys on et talous ei ole kuralla, kuten se nyt on. Talouskasvun vaikutus näkyy parantuneena työllisyytenä ja verotuloina, joista voidaan maksaa palveluita. Heikentyvä talous vie töitä ja verotuloja.
Nää on ison kuvan vaikutuksia, ne ei välttämättä näy kullekin samalla tavalla. Ittellä on käyny usein niin et juuri huonon talouden aikaan oon sattunu oleen töissä kiireellisessä hommassa, enkä oo omin havainnu talouden vaikutusta. Mut, oon myös ollu työttömänä huonon talouden aikaan ja silloin oli ihan selvää et työllistyminen on hankalampaa. Joten, vaikka uutisella ei olis niinkään pers.koht vaikutusta, monelle kanssaeläjälle tilanteen parantuminen voi olla paremman alku.
Ongelma on enemmänkin se että väärinkäytön mahdollistavaa dataa voidaan yleensäkään kerätä. Väärinkäyttö voi sitten tapahtua Palantirin tai jonkun muun softalla tai ilman softaakin. Se että se data on olemassa, on se perusongelma.
Olemassa olevan datan käyttöön liittyy rajoituksia, mutta kuten on jo nähty, rajoitukset on lähinnä tilapäisiä. Jos dataa pidetään arvokkaana, sen käytön rajoitusten heikentämiselle löytyy varmasti hienoja tunteisiin vetäviä syitä.
Joten, ainoa todellisuudessa toimiva tapa rajoittaa datan kyseenalaista käyttöä tai väärinkäyttöä, on pitää huoli ettei dataa ole olemassa ollenkaan tai että edes se ei ole olemassa keskitetysti. Passinkin tapauksessa, sormenjälki tai kuva voidaan kirjoittaa passin muistiin ilman että se on kirjoittamisen jälkeen olemassa missään muualla.
Se jo riittäisi et kirjalliset kokeet on valvottuja.
No, ehkä nyt sit päästään tässä eteenpäin. Sit jää korjattavaksi enää väestöllinen huoltosuhde, hyvinvointialueiden määrä, maanpuolustus, asumisen hinta ja kriisiajan omavaraisuus / varmuusvarastointi.
Hesarin artikkelin mukaan ratkaisun teki kesähessu, eli tuomariharjoittelija.
Ja myös että syyttäjä on ilmoittanut tyytymättömyytensä.
Tässä tuoksahtaa myös sisäinen peli sekä käräjäoikeudessa että poliisissa. Oikeus antoi poikkeuksellisen tuomion harjoittelijan suulla ja Voiman artikkelin mukaan poliisi oli käynyt oikeudessa selittämässä mitä sattuu.
Se paljastui laittomaksi vasta tällä päätöksellä. Jos pamfletti olis vaan makanu jonkun nettisivun uumenissa, Räsänen ei olis saanu mitään tuomiota. Mut se uudelleenjulkaisi pamflettinsa kun koko touhu alko, se uudelleenjulkaisu oli se rikos, mistä se nyt sai tuomion.
Ydinaseilla kasvatetaan panoksia, eli sodassa pitää verrata mahdollisia hyötyjä riskeihin. Kun ollaan geopolitiikan puolella, hyötyihin ei oikein voi vaikuttaa, koska se maapläntti on se palkinto, joten pitää vaikuttaa riskeihin. Jos riskit on liian suuret, sota jää käymättä. Koska ydinaseet on merkittävin riskiä lisäävä tekijä, niiden pitää olla pohdinnoissa mukana.
Euroopan virhe oli yrittää korvata riskin nosto luomalla lisää hyötyä kaupan muodossa. Vaikka kauppa voi olla lyhytaikaisesti merkittävä asia, nää geopolitiikkafanit katsoo minkälaiseksi ne vois saada maailman näyttämään 50 tai 100 vuoden kuluttua. Silloin se naapurin maapläntti on se pysyvä asia ja kaupankäynti tilapäinen.
Jos ydinaseet on jo täällä, niitä ei tarvitse kuljettaa tänne. Jos niiden kanssa harjoitellaan, niiden käyttäminen onnistuu varmemmin. Molemmat on asia jonka mahdollinen hyökkääjä joutuu ottamaan huomioon. Vaikka itse aseet olis jonkun muun, oletus on et se on yksi niistä liittolaisista joiden kanssa meillä on sama suunnitelma.
Ennaltaehkäisevä isku on vähän ihmeellinen, koska eihän se ole ennaltaehkäisevä isku, vaan ydinsodan ensimmäinen isku. Sen tekijä odottanee että siihen vastataan jollain tavalla. Toimivan ennaltaenkäisevän iskun todennäköisyys laskee kun ydinaseet on mahdollisimman laajalla alueella. Ennaltaehkäisevän iskijän pitäisi pystyä ohittamaan kaikkien niiden alueiden ilmapuolustus ja jos joku alue jää ilman, ne voi alkaa samointein näin aloitetun ydinsodan ensimmäiseen vastaiskuun.
Puhumattakaan siitä et jos alue, jossa ydinaseet voi olla, on edes Euroopan kokoinen, millään maalla ei ole koko sen alueen kattamiseen riittävää iskukykyä, niiden pitäisi tietää etukäteen missä aseet kulloinkin tulee olemaan, koska ydinaseillakin on joku matka-aika ja koostaan huolimatta Euroopan pinta-alaan verrattuna rajallinen teho.
Ydinaseet, kun tollaseen tilanteeseen asti on jo päästy, on mahdollisimman hyvässä jemmassa. Jos Venäjä lähtee ennaltaehkäisevään, ne ei voi välttämättä tuhota kaikkia ydinaseita ja ne joka tapauksessa joutuu pärjäämään mahdollisen vastaiskun kanssa. Eikä todellisudessa mikään estä Venäjää käyttämästä ydinasetta jotain maata vastaan, vaikka sillä maalla ei niitä oliskaan. Jos homma menee ydinaseiluksi, Venäjä varmasti tarjoaa nittä kaikille vihollisilleen, siksi niitä on niillä niin monta. Se määrä on täysin ylimitoitettu mitään järkevää toimintaa silmälläpitäen. Mut se on kans totta että ydinaseen käyttäminen ei tarkoita automaattisesti vastaiskua.
Veikkaan että ajoitus on enemmän kiinni muista asioista kuin juuri ydinaseen tilasta. Eli isoimpana syynä on se että Israelissa ja Yhdysvalloissa on johto, joka tämän pystyy poliittisesti tekemään. Vaikee uskoo et kukaan väittäisi että Iranin ydinase ei olisi merkittävä alueellinen tai jopa globaali ongelma. Iran itte hölmöili roikottamalla ydinasetta uhkana, siinä missä vaikka Pohjois-Korea, Intia ja Pakistan vaan rakensi sen.
Iranin rikastetun uraanin olemassaolo on Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA:n varmistama. Eli on hyvinkin eritasoinen todennäköisyys että uhka on olemassa, kuin mitä Saddamin joukkotuhoaseilla oli. Joskin tätä artikkelia ei kannata lukea jos haluaa ajatella ettei niitä ollut ollenkaan.
Terrorismi tuskin koskaan loppuu siellä, välillä voi olla rauhallisempaa, välillä on taas tämmöstä. Mut siihen varmasti on mahdollista vaikuttaa et miten rauhassa ja millasella kalustolla terroristiryhmät saa toimia. Maita, jotka toimittaa niille isoja aseita ei ole kovin montaa, ja Iran on merkittävin. Puhumattakaan siitä että Iran toimittaa aseita Venäjälle, joka sit ampuu ne Ukrainaan. Hyökkäys Iraniin vois olla jonkun mielestä jo sen perusteella ihan hyväksyttävä toimi.
Terrorismin tukemisen vähentäminen, kukaan ei varmaan kuvittele et terrorismi vähenee, mut tarjolla voi olla Iranin tuen vähentäminen. Joka olis merkittävä muutos, koska Iran toimittaa esim. meriohjuksia Jemenin Hutheille, jotka sit ampuu ne Punaisellamerellä seilaaviin laivoihin. Samoin Iran toimittaa ohjuksia Hizbollahille, joka ampuu ne ihmisten koteihin. Muutenkin Iran on globaalisti merkittävä terrorismin tukija. Terroristit tuskin katoaa, mut terroristiryhmien kyvyt vois vähentyä.
Tilanne on mitä on, menneisyyden virheet ei tarkoita sitä et terroristivaltiolle voi antaa ydinaseen. Se olis liian myöhäistä korjata sit kun Lähi-Itä kasvaa sieniä. Joku määrä pohdintaa vois tarjota jonkun muun ratkaisun Iranin ydinasekyvyille, mut sellaista ei nyt näytä olevan tarjolla, vaihtoehdot näyttää olevan joko se et ei tehdä mitään tai tehdään tätä. Noista kahdesta tämä on parempi vaihtoehto, vaikka se ei kovin hyvä oliskaan laajemmassa kuvassa.
Sodan jälkeisen yhteiskunnan tilan määrittelee ensisijaisesti sotaa edeltäneen yhteiskunnan tila. Jos yhteiskunta ennen sotaa oli toimiva, eli siellä oli toimiva talous, lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta, se sodan jälkeenkin on yleensä toimiva yhteiskunta. Riippuen maasta mihin Yhdysvallat on "vienyt demokratiaa", ne on yleensä jatkaneet samalla tasolla kuin ne oli ennen vientiä, mut eri johdon alla.
Esimerkkeinä voi ottaa vaikka Saksan ja Japanin, molemmat oli toimivia yhteiskuntia ennen sotaa, ja sodan jälkeen ne oli taas toimivia yhteiskuntia. Valtaapitävät vaihtui, ja ne rakensi maansa takaisin kuntoon. Sit on niitä maita mitkä ei toiminu ennen sotaa ja sodan jälkeen on uudet heput ratissa ja toimimattomuus jatkuu.
Kumpaan leiriin Iran sit kuuluu? Oma arvaus on et ne ainakin yrittää vallankaappausta, nykyhallintoon tyytymättömien osuus on 70-80% kansasta. Mut valtaapitävät on uskonnollisia fanaatikkoja, se yhtälö vois tarkoittaa pitkää sisällisotaa. Sisällissota tuhoaa yhteiskuntaa tavalla, joka olis ulkopuoliselle hyökkääjälle vaikeaa saada aikaan.
Mut, ne on jo itse tuhonneet yhteiskuntansa vallankäytön yhden sukupolven pituisella uskonnollisella vallalla. Eli vaikka vallankaappaus päätyisi enemmistön voittoon, niiltä puuttuisi yhä ne riippumattomat instituutiot jolla maa pidetään pyörimässä. Vois olla ihan mahdollista et sinne lopulta tulee joku muu uskonnollinen johto, koska niillä ei enää ole järjestelmää, missä maallinen johto voisi toimia.
Iranin rajojen ulkopuolella tärkeintä on saada Iranin ydinaseohjelma ja tuki terrorismille päättymään. Iranin naapureita ei varmaan niin kiinnosta mikä hallinto siellä on, kuhan niiden ongelmat pysyy rajojen sisällä. Kiina, toisaalta, voi olla hyvinkin kiinnostunut Iranin tulevaisuudesta, koska Iran on toimittanut Kiinalle öljyä. Joten, yksi arvaus voisi olla et Iranin ydinaseohjelma tuhotaan, Iranin tukemien terroristiryhmien tuki häiriintyy, ja Kiina on osa Iranin tulevaisuutta, riippumatta minkälainen hallinto Iraniin lopulta tulee.
Silloisen pankkikortin ja digieuron eroa on käsitelty tuossa artikkelissakin. Pankkikortin varat oli ennen käyttöä tilillä, digieuron varat pitää siirtää ensin pois tililtä appiin. Pankit on huolissaan, koska digieurot ei ole niiden taseissa, siksi sen määrään tulee joku rajoitus.
Puhelinriski on myös sitä että siinä voi olla yhteysongelma. Jonka ei pitäisi estää jo apissa olevien varojen käyttöä. Mut silloin koko kriisin ajan tarvittavat varat pitäis olla jo valmiiksi siellä. Vaikka internetin varmaan saa tavalla tai toisella käyttöön, apillakin on joku infra, jonka pitäisi toimia et appiin saa lisättyä varoja.
Automaattia voi käyttää ennen häiriötä, käteinen on jo nyt osa varautumista. Käyttö onnistuu vaikka kynttilän valossa. Kolikotkin kelpaa maksuksi, kauppa voi jopa tarvita niitä.
Kriisitoiminnot on vaan sellaisia et jos niitä ei testailla koko ajan, ne hajoaa kun niitä tarvitaan. Digikäteinen söisi juurikin käteisen kannattavuutta ja jos laajan häiriön seurauksena pitäisi käyttää käteistä jonkin aikaa, se voisi olla jo hajalla. Nyt käteistä käytetään 5% luokkaa, se tarkoittaa että se kelpaa kaupoissa ja myyjät ei ihmettele miksi joku tarjoo niille nenäliinaa. Mut jos käteinen menee lähelle nolla, kaupat ei välttämättä edes ota sitä enää vastaan ja sit se ei enää ole edes kriisinaikainen maksutapa.
Eli meillä tulisi silloin olemaan käteistä ja digikäteistä, sekä maksukortteja ja lluottokortteja. Ton tarve olisi helpompi ymmärtää, jos se korvaisi maksukortin, koska sillä on juurikin noita geopoliittisia riskejä. Käteisellä ei ole samanlaisia riskejä. Mut, koska digikäteinen asuu esim. puhelimessa, se saa seurakseen puhelimen jo nyt olemassa olevat riskit ja ne mitä tulee kun puhelimessa on käteistä.
Meillähän oli aikoinaan kotimainen pankkikortti, eli maksukorttijärjestelmä, mutta muistaakseni se loppui juurikin EU:n takia ja saatiin mastervisat tilalle.
Vois meilläkin olla aika savotta edessä, jos pitäis saada käyttäjät luopumaan 365:sta. Eikä pelkästään tiedostomuodon takia, varmaan ensisijaisesti koska sen yhteistyötoiminnot on niin hyviä. Mut sit meidän ylläpitämissä verkon laitteissa ja palvelimissa päätökset on helpompia, koska asiakkaalle myyty tuote ei ole erilainen vain koska joku avoimella korvattavissa oleva tuote on jätetty pois.
Veikkaan et tilanne on samankaltainen laajemminkin, ne mihin asiakas suoraan koskee on hankalia vaihtaa toiseen. Ja ne mitkä vaan tekee jotain piilossa katseilta on ihan mahdollisia vaihtaa, jos ei jo ole.
Avoin lähdekoodi toimii vähän vaihtelevasti, siinä missä vaikka käyttöjärjestelmissä on suoranaista runsaudenpulaa, ihan tavallisissa toimisto-ohjelmissa on vajetta, puhumattakaan erikoisohjelmista. Käyttöjärjestelmä on toki tärkeä, mut sen päällä pitäis saada pyöritettyä sit sitä toimeen liittyvää ohjelmistoa. Tilanne toki paranee koko ajan, varsinkin selaimessa pyörivät sovellukset avaa kaikenlaisia ovia sille missä selain pyörii. Mut selaimen päällä ei kovin laajaa valikoimaa ohjelmia voi pyörittää.
Riippumattomuus on varmasti nyt eri tavalla esillä kuin aiemmin, mut ei oo ainakaan omilta asiakkailta omaan korvaan asti tullu siitä kumpuavia huolia. Jos ei oo huolia, ei oikein ole syytä keksiä ratkaisuita. Valtiotasolla vastuut on isommat, ni voi ajatella et siellä ongelma on enemmän edessä.